Aloittelijan virranrajat ja lossaus

[krisko71]

Moro,

Sori jo alkuun kun on niin pitkä teksti...

Jäi kysymyksiä auki kurssilta (en siis kuunnellut/kuullut/ymmärtänyt).

En tiedä kuinka paljon virheitä tämä teksti sisältää, mutta näin asiat ymmärrän nyt.
Ja teenkö nyt yksinkertaisesta asiasta liikaa asiaa ja miettimistä.
Tarvitsen kuitenkin teoreettisen viitekehyksen josta lähteä liikkeelle.
Opin hitaasti ja tartten tällä ikää (43) paljon toistoja helpossa paikassa.
Kaitsu kyllä huomautti että älä mieti liikaa vaan anna mennä ajattelematta. Mun pieni pyörä siis näkyi selvästi...

Olin ekalla alkeiskurssilla, ja jäi revanssimieli virranrajoille ja lossaukselle.
Jännitin kurssia jo hyvissä ajoin, joten olo oli kurssin ajan jäykkä.
Laskeminen oli todella hauskaa ja nautin kovasti.

Mitat on 195cm/100kg, joten painopiste on korkeahko.
Hommasin viime talveksi uimahalliin WS Fuse 64:n ja kaikki säädöt on keskellä. Pääsen takakannelle ja skullaus on helppoa. Ylimääräistä tilaa ei ole jaloille yhtään.

Hallissa terävähköt kantit oli mukavat ja harjoittelin carving käännöstä peräsimellä mela suht pystyssä eli hieman tukien, siis vauhti säilyttäen "isolla" kaarella.

Kurssilla Kaitsu takoi että paino eteen joten olin opetellut väärin retkarimaisempaa käännöstä selkä suorana ja korkealta.
Fusessa jää painopiste selvästi liikaa taakse kun en saa napaa eteen selkä suorana. Joudun siis köyristelemään eteenpäin.

Jos joku on jaksanut lukea tänne asti niin kysyisin, että miten jatkaisin lossauksen ja virranrajojen kanssa?

Kaitsun näkemys oli kyllä selkeä, että hitaasti lossaten klo 11-1 rajan yli.

Kun katselin kokeneempia, tuntui siltä että akanvirrassa otetaan kovempi spurtti ja lossataan sitten virrassa. Samoin lähdettäisiin alavirtaan.

Kaitsu huomautti moneen kertaan että ota määrätietoisempi asenne.

Juuso oli mun tukena aktiivisesti, ja opetti Kaitsun mukaisesti.

Koen että mun koskarin käsittelytoleranssit on ainakin vielä tosi karkeat koskarien hienostuneempaan käsittelyyn kuin mitä koen retkarissa olevan. Siis koskarit vaativat heti alkuun hienostuneempaa käsittelyä.

Jatkan kysymystäni edelleen, että miten harjoittelisin perustaitoja esim. sileällä vedellä tai aallokossa tai jotain?
Olisi mukava tulla Pernoolle harjoittelemaan perusjuttuja, mutta ei mun taidot riitä pysymään pystyssä esim ruhanväärässä niin paljon että saisin loputtomia toistoja.

Eli jos jotenkin harjoittelisin toleranssit kuntoon ja sitten Kymille.

Että olisiko kommentteja?

Kristian Koivisto

ps. Näin muutamaan otteeseen Petterin Tormilla freestylepaatilla ja näytti käsittämättömän helpolta vaikka ollaan suht saman pituisia. Siis tuntuu siltä että pituus olisi mulla haasteellista painopisteen takia.

[huislanti]

Olisiko tästä videosta apua, vaatii lontoon ymmärrystä:
https://www.youtube.com/watch?t=12&v=OTVIHx48AUM

[mikktaho]

Hankala noita virranrajoja tai lossausta lienee ilman virtaavaa vettä harjoitella.

Kymille vaan, seuraavan viikonlopun jälkeen olet jo huomattavasti taitavampi. Eiköhän sieltä löydy harjoitteluseuraa, varsinkin kun monipuolistat harjoittelua muuhunkin kuin lossaamiseen ja virranrajojen ylittämiseen.

[Antti Lappalainen]

Moi.

Jos et aluksi pääse harjoittelemaan joelle, virtaan, niin myös merellä, tai järvellä voi harjoitella koskikajakilla perusmelontaa. Joella voi myös harjoitella helpossa paikassa,,,aluksi. Yleensä kannattaa aluksi harjoitella helpommissa paikoissa.

Toisinaan aloittelijoiden on vaikea hallita koskikajakkia ja vaikea meloa koskikajakilla suoraan, edes merellä tai järvellä. Jos meloo lyhyellä koskikajakkilla tasaisella, niin siinä voisi oppia ainakin perusmelontaa ja kajakin hallintaa koskikajakilla.

Virrassa voi estää monta kaatumista, jos on rentona, siis lantio joustaa, vaikka kajakki kallistelee alla.

Jos nojaa meloassa taaksepäin, niin voi kaatua helpommin.

Käsitin kirjoituksestasi, että osaat melatukea, se on tärkeää. Jos osaa hyvin turvallisen ylätuennan, niin pystyy estämään monta kaatumista ja jos osaa turvallisen ylätuen, niin eskimokäännös on yleensä varma. Jotkut osaa kyllä eskimokäännöksenkin, vaikka eivät osaa kunnolla melatukea, esim. ylätukea.

Myös mela ja kajakki vaikuttaa siihen, miten hyvin hallitsee melonnan ja pysyy pystyssä virrassa. Aluksi on vaikea itse arvioida, mikä on hyvä kajakki ja mela, mutta kokeneemmilta voi kysyä. Esim. Kohinassa kokeneimmat melojat eivät suostu melomaan kuin erittäin hyvillä omilla meloillaan. Myös kajakeissa on paljon eroja. Joillain kajakeilla on helpompi meloa koskessa, kuin jollain toisella kajakilla. Samoin jotkin perusmelontataidot, esim. eskimokäännös on helpompi hallita hyvällä tai sopivalla kajakilla ja melalla.

[hkronhol]

Olkoon virranrajaa ylittävä meloja kajakissaan. Kun virranraja ylitetään tapahtuu seuraavat asiat:

1. Keula ehtii virtaan ensin, perä on edelleen akanvirrassa. Virta pyrkii napaamaan keulan ja kääntämään kajakin alavirtaan. Jos tulee suorassa kulmassa eli kello 3/9 kääntävä vaikutus on suurin. Jos ei ole vauhtia virralla on aikaa kääntää kajakkia. Vastavirtastartissa kompensoidaan ylittämällä virranrajan vauhdilla pienemmässä kulmassa, kello 1/11.

2. Virranrajaa ylittäessä virta tarttuu kajakkiin pyrkii vetämään kajakin melojan alta. Meloja kaatuu ylävirtaan. Kompensoidaan kallistamalla kajakkia alavirtaan.

Sitten käytäntöön. Kriittinen hetki on juuri virranrajan ylitys joka kestänee puolisen sekuntia, eli siihen kannattaa keskittyä. Kannattaa mennä niin rauhalliseen, 100% turvalliseen, paikkaan että jännitys puuttuu kokonaan. Vaikka kaveri/vaimo/äiti/isä/lapsi/lassie koira varmistamaan. Terävä virranraja täytyy toki olla. Vantaanjoella näytti nyt olevan 10m3/s virtaama. Kai jonkinlainen sopiva virranraja sieltä löytyy?

Alkuasetelma voisi olla vaikka sellainen, että olet paikallasi akanvirrassa heti virranrajan vieressä. Keulan suuntana kello 1/11. Menet sitten virtaan yhdellä melavedolla. Melaveto tehdään alavirran puolella. Esim jos keulan suunta on kello 1 ja virta on oikealla puolella, melaveto tehdään oikealla lavalla. Ajattele sitten mihin katse osoittaa esim kävelyssä, ei siis jalkoja vaan alaviistoon. Samalla logiikalla kannatta katso virranrajan ylityksessä vaikka suoraan virran toiselle puolelle tai ainakin 10m eteenpäin, niin asiat kummasti rauhoittuu. Sitten kun on virrassa ja haluaa kääntyä menemään virran mukaisesti, katsekin kääntyy alavirtaan.

Jos haluaa jatkaa kauemmas virtaan melaveto voi jäädä peräsimeksi. Peräsin toimii käänteisenä eli jos oikea lapa on vedessä, veden paine vaikuttaa sen sisä-/veto-puolelle ja pyrkii kääntämään kajakkia vasemmalle. Tämä alkaa kuulostaa carvaavasta käännöksestä mitä voidaan sileällä harjoitella. Tällöin veden paine tuntuu myös lavan sisäpuolella, eli peräsin loiventaa käännöstä.

Puh, jos kysymyksessä on paljon tekstiä niin täytyy myös vastauksessa olla.

[IlkkaT]

Kannattaa kokeilla erillaisia lähestymisiä virranrajoihin:
-Lipua läpi
-Mennä siihen virranrajaan istumaan &huomata sen olevan puoliksi visuaalinen siten myös menttaalinen
-Hyökätä siitä läpi täyttä hönkää &jatkaa lossausta samalla teholla

"Tai jotain harjoitteluun" on vinkkejä viewtopic.php?f=1&t=3642 <- tuossa ketjussa

Ymmärtäisin, jos painopiste olisi jättiläishartioiden takia korkealla, mutta tekstistäsi päätellen sulla on maha tiellä eteen päin paatissa taipuessa, joten painopiste olisi alhaalla kuten kuntokin, jolloin mahan kadottaminen olisi tie parempaan koskimelontaan.

Painopisteen korkeudella relaatiossa keskivertopituuteen ei ole koskimelonnassa merkitystä, mutta yleensä painopiste on lyhyillä ylempänä suhteessa kehon keskipisteeseen. Sen sijaan harva pitkä mies saa rikinsä (ainakaan helposti Suomessa) täyteen lihasta, joka on koskimelonnallinen haaste.

[krisko71]

Vau kiitoksia,

tulipa paljon vastauksia. Luin ja luen vielä moneen kertaan...

- Ensinnäkin maha ja kunto on tiellä.
- Sain muutaman onnistumisen kurssilla. Hitaan virtaan menon ja peräsimellä purjehdin keula vastavirtaan keskelle virtaa.
- Menen tuohon Lohjanjärvelle uimarannalle treenaamaan perus eteenpäin melontaa, liikkeestä tukia ja carving käännöksiä.
- Kurssilla oli tosi lyhyt mela mutta hyvä. Se vihreä Ophion taisi olla.
- Kurssilla oli puhe että mökkiläisiä ei saa häiritä, eli ei uida rantaan jne. Vantaanjoella ei maratonilla paljoa mökkejä näkynyt, siellä on varmaan hyviä paikkoja. Asun Lohjalla ja täytynee Mikolta konsultoida paikkoja joissa voisin yksinkin treenata.

Eilen MeVällä oli keskiviikkomelonta ja oli myös koskikurssin käynyt.
Kuulemma halua olisi treenata koskessa mutta samat ajatukset kun mullakin...
Virranrajat ja lossaukset.

Kurssin jälkeen oli muitakin joilla oli nämä samat ajatukset...

En taida olla yksin näiden samojen kysymysten kanssa.

Monikohan kurssin käynyt lyö hanskat tiskiin just näiden asioiden kanssa???

Tulee mieleen että voisi organisoida MeVän ja HiiPun porukoista koskikurssin käyneistä porukkaa treenaamaan nämä kuntoon täällä Lohjan/Nummelan suunnalla.

Eli Mikolta vinkkejä treenipaikkoihin?


Kiitos tosi paljon,
näistähän sai uskoa tähän hommaan.

Krisu

[mikktaho]

Nonni, mä voin lähteä kaveriksi tuonne järvelle puljaamaan. Voitaneen yrittää etsiä virranrajatreenipaikkoja myös vaikkapa Siuntionjoelta. Sieltä löytynee jokunen paikka, vaikka vesi onkin vähemmässä.

[hkronhol]

Onko Mustionjoki yhtään mielenkiintoinen? Näyttää ainakin olevan virtausta.

[mikktaho]

Onko Mustionjoki yhtään mielenkiintoinen? Näyttää ainakin olevan virtausta.

Kolme voimalaitosta taitaapi olla vienyt ne kolme mielenkiintoisinta melontapaikkaa, harjoittelupaikaksi saatttais olla joku kohta jossain.

Tuo ei lupaa kovin paljoa: http://melontareitit.com/mustionjoki/#arvlbdata

[mikktaho]

Videon perusteella suurin ongelma on kallistuksen puute. Virta nappaa kiinni ylempään kanttiin ja kaataa sut virranrajan ylityksen jälkeen.

Tasaisen veden harjoituksena voisit opetella melomaan siten, että melot suoraan paatti kallistettuna niin kyljelleen, kun pystyssä pysyt. Vähimmillään olisi hyvä saada se kantti ylös vedestä. Tämän suoritusta helpottaa kaveri kummasti.

[krisko71]

Juu, näin se on...

Luin ja katselin noita aiempia linkkejä joissa oli videoita yms. perusteista ja tosiaan kajakin melominen kantillaan on ihan pakollista koskarilla.

Eli lisään sen jokaiseen melontakertaan kaikilla kajakeilla.

Näytti muillakin joilla horjahti tuo ylävirran kantti ottavan kiinni, ja kun virta on vienyt alemmas, niin ollaankin keskellä pyörteitä.

Juu kyllä syyt on nyt selvillä, -eikun harjoittelemaan.....


Kiitoksia

[Antti Lappalainen]

Terve vielä.

Olet selkeesti ollut taitoihisi nähden liian vaativissa paikoissa.

Sinun pitää ehdottomasti harjoitella aluksi helpommissa virranrajoissa yms ja sitten pikkuhiljaa vaativimpiin paikkoihin.

Oppiminen on erittäin hidasta, jos harjoittelee heti alussa liian vaikeissa paikoissa ja ui paljon, jolloin energiaa ja aikaa menee uintiin, reskutuksiin, jännittämiseen yms.

[krisko71]

Tarkoitus olisi hinkata pienissä noroissa, ja kokoan porukkaa jotka on täällä suunnassa samassa tilanteessa mun kanssa.
En tosiaankaan ole yksin tän virranrajan kanssa.

Kysymys Kohinan porukoille.
Onko teillä mitään organisoitua virranrajojen harjoittelua peruskurssin käyneille?
Siis aloittaen pienistä jotta porukka saa hinkata niitä ympäri tuntitolkulla eikä tarttis reskuttaa.
Ja ei häirittäisi niitä mökkiläisiä..

[Antti Lappalainen]

Mikko Ahon tarjous aloittelijan neuvonnasta/opastuksesta oli mahtava. Huomioi se.

Myös minä lupaan järjestää 1-2 kk aikana aloittelijoille sopivia/sopivan ohjatun rennon, opettavaisen melonnan Kymijoella. Ensi viikolla on sikakiire, mutta ehkä seuraavan viikon jokin arki-ilta. Kun Kontilla on kursseja tms. niin sellaisina viikonloppuina ei käy, mutta ehkä myös jokin arki-ilta käy. Yleensä Kohinalaiset neuvoo ja opastaa yms. Yleensä myös tällaisen ohjatun melontatapahtuman järjestämisestä ilmoittaminen innostaa myös muita järjestämään. Kohina järjestää paljon melonta-koulutusta jäsenille, mutta peruskussin käyneille ei ehkä just nyt ole paljoa tarjolla. Muiden mukaan kannattaa mennä.