Kermankoskella odotettavissa vastarintaa.

[Antti Lappalainen]

Jos tollaisten koskien kala- ja kalastustilanteesta ollaan huolissaan, niin niissä kannattaisi varmaan kokeilla muutaman vuoden kalastuskieltoa, että kalakanta pääsisi oikein todella elpymään ja vähän villintymään. Kuitenkin, käsittääkseni, kalastus aiheuttaa enemmän kalojen kuolemia kuin melonta. Tietenkin jos esim. stopparissa kärryilee, ja kajakin kärki osuu vauhdilla taimenta tai harjusta lärviin niin dämitsiä voi tulla.

[ville]

mä oon vähän miettinyt sellasia koukkuja kajakin päihin että kalat jäis nalkkiin ja pääsis herkkupataan kärrysession jälkeen

[tapio]

mä oon vähän miettinyt sellasia koukkuja kajakin päihin että kalat jäis nalkkiin ja pääsis herkkupataan kärrysession jälkeen

Hyvä idea, ei tarttis aina ostaa roiskeläppiä kymille. (:

[KaitsuH]

Hyvä juttu! Jätkät on päässy jo täällä samaan vauhtiin ku onkimiehet kalastus.comissa! Ja kalastustietämys on yhtä vankalla pohjalla ku kalastuspistecomin lakimiehellä ja eikanootilla ja ananiaksellakin melontatietämys (ja kalastustietämyskin). Nythän mulla on iltaisin peräti kaksi kanavaa, joita seurata. Ei todellakaan tarvi televiisoria hommata.

[MattiV]

Jos tollaisten koskien kala- ja kalastustilanteesta ollaan huolissaan, niin niissä kannattaisi varmaan kokeilla muutaman vuoden kalastuskieltoa, että kalakanta pääsisi oikein todella elpymään ja vähän villintymään. Kuitenkin, käsittääkseni, kalastus aiheuttaa enemmän kalojen kuolemia kuin melonta. Tietenkin jos esim. stopparissa kärryilee, ja kajakin kärki osuu vauhdilla taimenta tai harjusta lärviin niin dämitsiä voi tulla.

Kerman tapauksessa tällaisella vain koskeen kohdistuvalla rauhoituksella ei olisi pitkässä juoksussa juurikaan merkitystä. Alueelle istutetaan vuosittain taimenen poikasia, joten mitään katoa ei ole näköpiirissä. Koskella on jo nyt tehty sääntömuutoksia kalakannan kohentumisen edesauttamiseksi. Muun muassa alamitan nosto, joka todennäköisesti tulee edelleen nousemaan, ja kutuasuisten kalojen rauhoitus. Merkittävien tulosten saavuttamiseksi myös järvialueiden kalastussääntöjä tulisi järkiperäistää (järvialtaita taimen vaelluskalana hyödyntää syönnösalueena). Tässäkin asiassa ollaan menossa oikeaan suuntaan ja luvassa on kiristyviä verkkokalastussääntöjä.

Itse asiassa Kerman säännöt ovat hyvinkin järkiperäiset ja niitä hivutetaan maltilla oikeaan suuntaan. Äkkinäiset isot muutokset aiheuttavat aina vastarintaa ja voivat lyödä koko kehityksen jäihin. Kosken ja koko vesistöalueen kalastusjärjestelyissä on tietysti parantamisen varaa, mutta kuten sanottua, suunta on oikea.

Mitä tulee Kerman kunnostukseen, niin en näe mitään estettä sille, että koskimelonta olisi huomioitu oikein tosissaan. Kyseessä on isohko reittikoski, jossa vesitys pysyy hyvänä normaalivuosina läpi kauden. Ongelmia syntyy pienemmissä kohteissa, kuten vaikkapa teillekin tutulla Karvianjoella, jossa vettä ei alivirtaamilla paljoa huilaa. Alivirtaama on tärkeä seikka suunniteltaessa kunnostusta, josta on vaelluskaloille oikeasti hyötyä. Jos pieneen tai keskikokoiseen jokeen tulee jättää "veneväylä" myös alivirtaamille, niin kunnostus voidaan jättää tekemättä. Tällaisessa tapauksessa alivirtaaman aikaan lähes kaikki vesi huilaa veneväylässä. Tämä tarkoittaa sitä, että koski tuottaa kalaa juuri niin paljon kuin tämä kapea ränni kykenee pitämään sisällään. Eli ei käytännössä juuri mitään, koska lohikalojen poikaset vaativat kiven koloja suojakseen välttyäkseen predaatiolta. Lisäksi mokomat ovat jo pienestä pitäen reviiritietoisia eivätkä suvaitse kilpailijoita ihan tuntumaansa. Ympärivuotinen veneväylä ei siis sovi kuin isoihin koskiin, jos ajatellaan kalakantoja.

Onko tämä sitten iso ongelma? Itse en näkisi sitä sellaisena. Kalojen ja muunkin jokieliöstön edun mukaan kunnostetuissa pienissä ja keskikokoisissa joissa pystyy melomaan runsaamman veden aikaan. Kuivina aikoina kosket joudutaan kiertämään, jos kyseessä on retkimelonta. Koskimelojille löytyy isompia koskia melottavaksi myös helleaikaan.

Myös kalamiehet esittävät vaatimuksiaan kunnostuksien suhteen, joista läheskään kaikki eivät ole kalojen ja jokiluonnon edun mukaisia. Itse olenkin ottanut perusperiaatteeksi sen, että en kunnosta ainuttakaan paikkaa kalastukselle, vaan kaloille. Niin paljon ollaan jo tehty vesiluonnolle, että olisiko vaihteeksi meidän vuoro sopeutua ja toimia edes hieman enemmän luonnon hyväksi..?

[jorge]

Ongelmia syntyy pienemmissä kohteissa, kuten vaikkapa teillekin tutulla Karvianjoella, jossa vettä ei alivirtaamilla paljoa huilaa. Alivirtaama on tärkeä seikka suunniteltaessa kunnostusta, josta on vaelluskaloille oikeasti hyötyä. Jos pieneen tai keskikokoiseen jokeen tulee jättää "veneväylä" myös alivirtaamille, niin kunnostus voidaan jättää tekemättä.

Sitä ihmettelen että miksi Karvianjoki on saanut näin suuren huomion. Melojien tekemä huomatus kunnostusluvan anomiseen oli käsittääkseni ensimmäinen huomautus mitä melojat ovat koskaan tehneet tässä vaiheessa lupaprosessia (voin olla väärässäkin). Pirkanmaalla on niin huonoja kokemuksia paikallisen TE-keskuksen toiminnasta jokien 'kunnostuksessa'. Tämän enempää en julkisesti sanokaan.

Ennen tätä kunnostussuunnitelmat ovat saaneet luvan suoraan ilman melojien kommenttia, ja paikoista on tehty monesti niin huonoja että niitä ei voi enään käyttää kesällä (esim. kesävirtaamilla kun sääkin on kaunis) retkeilyyn. Sen takia kaivurit on jouduttu tuomaan joelle toistamiseen jotta kauttakulkuoikeus saadaan vielä säilymään. Eikö järkevämpää olisi ottaa nämä huomioon jo suunnittelussa?

Melonta ei tarvitse syvää väylää alivirtaamilla. Monesti 30cm vettä riittää hyvin, 15cm riittää jo syväykselle ainakin jos tavaroitansa uittaa, kunhan kosken mahdolliset mutkat (pitää muistaa myös virtauksen nopeus) ovat niin tilavia että 5m pitkillä inkkareilla tai retkareilla mahtuu ja ehtii niissä kääntymään. Suoraan mentäessä n. 2m leveä pintakiviltä vapaa ränni (ainakin siis 15cm syvä) jotta niistä voisivat aloittelijat turvallisesti mennä (soutuveneilijöillä eri kriteerit mutta me emme edusta heitä). Ja koskien luokka säilyisi maksimissaan II:nä jolloin niillä voisivat vaikka partiolaisetkin tehdä vielä melontavaellusretkiänsä. Huomautuksessa on enemmänkin kriteereitä.

Mutta voisit vähän selkeyttää mitä tarkoitat pienellä tai keskikokoisella joella? Virtaamaa (minimi, keski vai huippu), leveyttä ja syvyyttä? Ts. mitkä ovat mitat em. suureille?

Karvianjoki on siitä positiivinen joki, että siellä on lähes tarpeeksi vettä myös kuivilla kausilla. Ja kunnostussuunnitelman mukaan käyttökelpoisuus vain paranee jos minimivirtaama säännöstelypadon läpi nostetaan arvoon 7m3/s. Ts. Majankoskessa freestyleä voi jotenkin harrastaa vaikka vähäsateisen juhannuksena. Seuraavaksi lähin paikka sitten onkin Kotkassa Kymijoen Pernoonkosket. Muut lähistön (200km säteellä) kosket ovat tulva-aikojen tai viikonkestävien sateiden paikkoja. Normaalisti kesällä ihan kuivia.

Karvianjoen kalataloudellisesti suurin ongelma on ettei joella ole kunnollisia kalaportaita säännöstelypatojen ohi. Samoin vedenlaatu maa/metsätalouden päästöjen takia. Edelläolevat siis on sisäistetty lupa-anomuksesta.

Lupahakemuksessa on myös todettu että kalat käyttävät joen sivupuroja / ojia lisääntymiseen. Eli saanko ymmärtää niin että koskilla ei ole lisääntymisessä niin suurta merkitystä. Tehdään sitten koskeen kutusoraikkoa paikkoihin missä sitä koskaan ei ole ollut jotka tulva ja jäät vievät ne mennessään. Kasvua ja suojaa varten asennetaan asentokiviä jotka mahdollisesti rautatapeilla ankkuroidaan paikoilleen. Mutta sitten ketä palvelevat maisemakivet? Öljyvärimaalaajia?

Kun soittelimme (huomautuksen laatijat) ympäristövirastoon joka lupa-asiaa käsitteli, ei siellä tiedetty käytännössä mitään extreme-tyylisemmästä melonnasta (tulvilla jämäkkien koskien lasku ja freestyle-melonta). Sen takia oli pakko esitellä lajeja ja millä kriteereillä koskia pitäisi olla että lajeja voisi vielä harrastaa. Jos näin extreme-melojat eivät tekisi, niin meiltä viedään ne loputkin harrastuspaikat. Toki päähuolenaiheemme oli kaikki kosket joella että niitä voi käyttää retkimelonnassa. Mutta emme saaneet kaikkia kunnostussuunnitelmia käsiimme, joten jouduimme kommentoimaan vain kahta kiinnostavinta koskea noin extreme-melonnan kannalta.

Huomattavaa oli luvanhakijan suoranainen harhaanjohtaminen. Alueen kunnille ja ympäristövirastoille oli lupaa hakiessa esitetty ettei melontareitille koidu haittaa. Suunnitelmissa lukee suoraan että hankaloittaa melontaa vaikeuttamalla koskien vaikeustasoa jne. Ja että kautta aikojen kalustoa on kannettu koskien ohi.

Jos nyt katsotaan freestyle-melontaan kelpaavia paikkoja (ympärivuotisia), niin niitä ei Oulun alapuolella liikaa ole.
- Neitikoski
- Kermankoski
- Torminvirta
- Majankoski
Saattaa olla jotain muitakin mutta nämä ainakin ovat ne pääharrastuspaikat minun päässäni. Kaikki muut paikat ovat lähes kalastajien yksinoikeutta. Ja koskia/paikkoja on satoja ellei tuhansia.

Ei taitaisi kalastus-harrastuksesta tulla mitään jos lähin kalastuspaikka olisi yli 300km päässä, tai voisi kalastaa vain viikon vuodessa. Pirkanmaan/Satakunnan alueella on kuitenkin lukuisia jokia/puroja/koskia joilla koskikalastusta voi harrastaa ympäri vuoden (saaliin laatua en kommentoi). Niissä voi meloa korkeintaan vain kevättulvien aikaan.

Hirveä poru syntyy siitä jos 5 melojan porukka varaa Kermankoskesta 3m x 7m alueen siltojen välistä joen vasemmalta muutamaksi tunniksi valoisan aikaan. Johtuuko tämä siitä että melojilla on liian mukavaa ja ei ole painetta saaliista?

Samoin saattaa tulla yllätyksenä että nämä samat Itä-Suomen paikat palvelevat myös Venäjän/Pietarin alueen melojia! Eli jos kalastajalle tulee vastaan kummallinen katse tai keskustelun avaus ei mene perille, niin oletteko kokeilleet puhua venäjää?

Ikävähän tällainen konflikti on. Omakin kokemus on (käyn Heinävedellä 1krt/vuosi) kun ajoimme Neitikoskelta Heinäveden kautta pois ja ajattelimme käydä laskemassa modifioidun Vihovuonteen läpi että näkisi minkälainen paikka siitä on tullut. Ei ehtinyt edes autoa sammuttaa kun joku kalastuskunnasta tuli että ette täällä saa olla (leirintäalueen rannassa), ja oikein tosissanneko meinaatte vesille mennä. "Soitan poliisit", siihen todettiin että soita vaan ja lähdettiin vesille. Ai niin varmuuden vuoksi videoin keskustelua jos vaikka suomustusveitsen käytöllä uhitellaan niin poliisille olisi oikeastikin ollut asiaa ja ne todisteet olisivat olleet kasassa. Mutta pointti on että konfliktista täysin tietämättömänä sinne satunnaisena ohikulkijana saapuneena (vääränlainen kanootti katolla) heti joutui tällaiseen osalliseksi.

Tai toinen case kun kaveri saapui leirintäalueelle syksyllä kalastuskauden loppupuolella puoliltaöin asuntovaunun kanssa, kalastajat uhkasivat vetää turpaan jos tänne jäät. Kaverini kiittivät yhteistyöstä ja toivottivat kalaonnea (kalaa ei ollut tullut kuulemma viikkoon) ja jatkoivat sitten samalta sijalta yötä myöten Neitikoskelle. Eli paikalla ei saa edes yöpyä vaikka maksaa normimaksun leirinnästä, jos vain on freestyle-kanootit katolla. Ja kalat olivat sään takia syvänteissä tai syömälakossa - ei melojien.

--

Loppukaneettina. En vastusta Karvianjoen kunnostusta edelleenkään. Parempi vesi laadullisesti olisi minulle plussaa, samoin parempi kesävirtaama. Kunhan 5m x 10m pätkä satoja kilometrejä pitkällä joella säilyisi myös erikoisharrastuksemme harjoittelupaikkana. Tämä on siis minun toiveeni.

Kanoottiliiton (ja otaksun että alueen kuntien intressi) on säilyttää jokaisessa koskessa mahdollisuus normaalikesävirtaamalla meloa läpi, Karvianjoen melontareittinä. Kyllä vesi fysiikan lakeja tottelee, eli kosken joka laitaan saadaan vettä. Eroosio tosin voi syödä veneväylän nopeasti syvemmäksi. Ei veneväylänkään tarvitse olla suora, saa se tehdä siksakkia sopivilla parametreillä jos se auttaa veden ohjaamiseen sivu-uomiin.

[MattiV]

Sitä ihmettelen että miksi Karvianjoki on saanut näin suuren huomion. Melojien tekemä huomatus kunnostusluvan anomiseen oli käsittääkseni ensimmäinen huomautus mitä melojat ovat koskaan tehneet tässä vaiheessa lupaprosessia (voin olla väärässäkin). Pirkanmaalla on niin huonoja kokemuksia paikallisen TE-keskuksen toiminnasta jokien 'kunnostuksessa'. Tämän enempää en julkisesti sanokaan.

Mie otin Karvianjoen esimerkiksi, koska se on melojapiireissäkin tuttu tapaus. Itselläni ei ole osaa eikä arpaa sen suunnan touhuihin. Ja sano vaan julkisesti enemmän. Virkamiehet ovat (ollaan) veronmaksajien palkollisia ja kyllä niitä saa arvostella

Ennen tätä kunnostussuunnitelmat ovat saaneet luvan suoraan ilman melojien kommenttia,

Tässä asiassa vaaditaan kansalaisaktiivisuutta. Jos kunnostus menee niin sanotusti luvituksen kautta, eikä pelkästään paikallisen ympäristöviranomaisen luvalla, niin asianomaisten tulee itse tehdä itsensä kuulluksi. Ei jokaiselta taholta voida erikseen kysyä. Hankkeista tulee tietenkin asianmukaisesti tiedottaa, jotta halukkaat voivat kommentoida.

Se taitaa kyllä olla ikävä tosiasia, että läheskään kaikilla ei ole hajuakaan, mistä näitä asioita voi seurata ja tarvittaessa antaa kommenttia.

ja paikoista on tehty monesti niin huonoja että niitä ei voi enään käyttää kesällä (esim. kesävirtaamilla kun sääkin on kaunis) retkeilyyn. Sen takia kaivurit on jouduttu tuomaan joelle toistamiseen jotta kauttakulkuoikeus saadaan vielä säilymään. Eikö järkevämpää olisi ottaa nämä huomioon jo suunnittelussa?

Mitä tarkoitat kauttakulkuoikeudella? Ilmeisesti jokamiehenoikeuksia? Sehän oikeuttaa liikkumaan vesistössä, mutta ei toki edellytä veneväyliä kaikkiin jokivesiin.

Juuri tämä kesäaika alivirtaamineen on ongelma, jos halutaan sovittaa yhteen järkevä virtavesikunnostus ja melonta pienessä joessa. Minun mielestäni tässä tilanteessa joustoa on löydyttävä vesitössä liikkuvien ihmisten suunnalta. On ymmärrettävä, että alivirtaamalla voi koskipaikoilla joutua lampsimaan rantoja myöten. Jos siis halutaan saada kalakantoja oikeasti kohennettua.

Mutta voisit vähän selkeyttää mitä tarkoitat pienellä tai keskikokoisella joella? Virtaamaa (minimi, keski vai huippu), leveyttä ja syvyyttä? Ts. mitkä ovat mitat em. suureille?

Kirjoitin tarkoituksella asian ympäripyöreästi, koska tämä riippuu monesta tekijästä. Eri uomat poikkeavat fysikaalisilta ominaisuuksiltaan suuresti. Sellainen vesimäärä, joka mahdollistaa melomisen sora- ja pikkukivipohjaisessa koskessa, voi louhikkoisessa koskessa hävitä silmältä lähes tyystin. Eli en voi tarkkoja lukuja antaa kun pyöritään näin yleisellä tasolla.

Karvianjoen kalataloudellisesti suurin ongelma on ettei joella ole kunnollisia kalaportaita säännöstelypatojen ohi. Samoin vedenlaatu maa/metsätalouden päästöjen takia. Edelläolevat siis on sisäistetty lupa-anomuksesta.

Mainitsemasi maankäyttöön liittyvät toimet ovat omiaan äärevöittämään virtausolosuhteita. Kalojen ja melonnan kannalta olisi hienoa, jos vähimmäisjuoksusta saataisiin nostettua.

Lupahakemuksessa on myös todettu että kalat käyttävät joen sivupuroja / ojia lisääntymiseen. Eli saanko ymmärtää niin että koskilla ei ole lisääntymisessä niin suurta merkitystä. Tehdään sitten koskeen kutusoraikkoa paikkoihin missä sitä koskaan ei ole ollut jotka tulva ja jäät vievät ne mennessään. Kasvua ja suojaa varten asennetaan asentokiviä jotka mahdollisesti rautatapeilla ankkuroidaan paikoilleen. Mutta sitten ketä palvelevat maisemakivet? Öljyvärimaalaajia?

En voi taaskaan vastata kuin yleisluontoisesti, koska Karvianjoen tila historian eri vaiheissa ei ole minulle tuttua. Mutta uittoperkauksien yhteydessä koskien niskoilla ja muissa osissa olleet soraikot, joita kalat hyödyntivät kutualustoinaan, huuhtoituivat tulvien avustuksella alavirtaan, jossa niistä ei ole enää mitään hyötyä kaloille. Kunnostuksissa muodostettavat sorakot tulee "sitoa" isommalla kivimateriaalilla, jotta ne pysyvät siellä missä pitääkin.

Yleinen kuvio on Suomessa se, että taimenkantojen rippeet ovat säilyneet nimenomaan siivupuroissa, koska peratut pääuomat eivät kykene niitä elättämään.

Öljyvärimaalaajien lisäksi pinnan yläpuolelle ulottuvat kivet palvelevat myös kaloja. Pintaan ulottuvat kivet koskialueilla ovat tärkeitä estämään suppojään ja hyydepatojen syntymistä. Pintaan asti ulottuva kiveäminen siis edesauttaa jääkannen muodostumista ja estää veden alijäähtymistä. Jokainen arvaakin, mitä vaikutuksia suppojäällä on kosken pohjaeläimille, kalanpoikasille ja soran seassa kehittyvälle mädille.

Jos nyt katsotaan freestyle-melontaan kelpaavia paikkoja (ympärivuotisia), niin niitä ei Oulun alapuolella liikaa ole.
- Neitikoski
- Kermankoski
- Torminvirta
- Majankoski
Saattaa olla jotain muitakin mutta nämä ainakin ovat ne pääharrastuspaikat minun päässäni. Kaikki muut paikat ovat lähes kalastajien yksinoikeutta. Ja koskia/paikkoja on satoja ellei tuhansia.

Näissä kohteissa en näe mitään ongelmaa sovittaa yhteen freestyle-melontaa ja kalastusta. Kuten jo ensimmäisessä viestissäni kirjoitin, niin pitäisi saada molemmat porukat saman pöydän ääreen. Toki molemmilla on omat oikeutensa, mutta jonkinlainen yhteisymmärrys, ja eritoten perusymmärrys toisten harratsuksesta, edesauttaisivat molempia osapuolia. Nyt netissä käynnissä oleva muutamien talipäiden länkytys on omiaan pahentamaan tilannetta entisestään.

Kunhan 5m x 10m pätkä satoja kilometrejä pitkällä joella säilyisi myös erikoisharrastuksemme harjoittelupaikkana. Tämä on siis minun toiveeni.

Pidän outona, jos tuo toivomus ei voi onnistua. Toivottavasti lykästää.

Kyllä vesi fysiikan lakeja tottelee, eli kosken joka laitaan saadaan vettä.

Vettä riittää molempaa rantaan joka rännissä, mutta kuten jo edellä kirjoitin, niin onnistunut kalataloudellinen kunnostus ei ole lainkaan simppeli juttu ja ympärivuotinen melontamahdollisuus ei sovi yhtälöön pienissä joissa.

Nyt alkaa menemään toistoksi, joten varmaan syytä lopettaa tältä erää. Lopuksi on sanottava, että itselläni ei ole mitään toimintaanne vastaan. Neitikoskella olen kalastanut samaan aikaan katsellen kikkailua stopparissa. Toivottavasti Kermalle saadaan kaikkia tyydyttävä tilanne aikaan ja turhat rähinät pois

-Matti

[KaitsuH]

Tere Matti!

Vaikka tämä onkin melontafoorumi, ja olen itse puolipäiväinen meloja, esitän vielä yhden perhomiehen kannan.

Jokireittien entistämisessä on yksi pulma, jota ei oikein ole otettu huomioon: jokien vesien laatu ei enää ole samanlainen kuin vaikka ennen uittoperkauksia lähes (jopa yli) sata vuotta sitten. Kotiseutuni Kouvolan lähijoki, Väliväylään kuuluva Jyräänkosken-Paaskosken alue "entisöitiin". Isoja kiviä leviteltiin pitkin jokea, minkä seurauksena kalat hävisivät täysin. Joen "väylän" tukkiminen hidasti virtausta niin paljon, että koko joki alkoi kasvaa kaiken maailman paskaa, ja kalat kaikkosivat. Vielä 80-luvulla joki oli ihan OK taimenpaikka, ja harjuksiakin sai silloin tällöin. Nyt joesta saa isoja kaloja, jos vain niitä (vanhoja emokalaraakkeja) sinne kipataan. Eli se oli sen joen kohtalo. Asiasta voi kysellä kalastajien mielipiteitä vaikkapa Pohjois-Kymen perhokalastajilta. Syynä tapahtuneeseen on, että maatalouden ravinteet kuormittavat vesistöjä aivan eri tavalla kuin sata vuotta sitten. Samanlaisia virheitä on tehty Mäntyharjun reitin koskilla. Pyhäkoski meni ihan perseelleen, Puuskaa liene kaiveltu jo ties kuinka monta kertaa, ja Ripattikin on kyllä kaivurikuskeille töitä antanut, vaan enpä ole kuullut sieltä saadun kalaa samalla tavalla kuin ennen kaiveluja parikymmentä vuotta sitten.

Toinen unohdettu asia on, että jääkauden jälkeen on meillä ehtinyt olla melko monta kevättä jäänlähtöineen. Jo ennen koskien perkauksia on luonnonjoissa ollut selkeä syvempi luonnollisen eroosion raivaama väylä. Tämän voi huomata, jos vaikka sattuu löytämään Ruotsin Lapista puron, jota ei ole uittoa varten perattu. Niinpä nykyisen paskaveden virratessa pitkin kivenlohkareilla tukittua (usein vielä rannalta väännettyjä ns. vaaleita pintakivia, joita kalat eivät oikein suojapaikakseen hyväksy) jokea on melkoista itsepetosta puhua kalataloudellisesta kunnostamisesta sen enempää kuin joen entistämisestäkään. Mutta saadaanhan nyt sentään töitä alueen kaivinkonekuskeille.

Karsein tilanne oli, kun Väliväylän reitin Jokelan myllyn koskea "entisöitiin". Mylly purettiin, ja luvattiin ottaa huomioon niin kalastajien kuin melojienkin toiveita. Minä Kymen Melojien edustajan soitin homman suunnitelleelle insinöörille tarkoituksenani antaa hieman vinkkejä melojien toiveista. Suunnitteluinsinööri käski minun pitää turpani kiinni, koska suunnitelmat oli jo lyöty lukkoon: koskesta tehtiin hänen sanojensa mukaan "japanilaistyylinen valaistu koskipuisto"! Käykää katsomassa, jos ajatte Kouvolasta Mikkeliin. Siinä meni hyvä taimenpaikka, eikä sinne kajakillakaan kannata mennä, sillpua tulee, löivät kosken täyteen jostain ajettuja räjäytettyjä äärimmäisen teräväreunaisia lohkareita.

[MattiV]

Terve vaan Kaitsu! Heti alkuun on sanottava, että koskikunnostuksissa on epäonnistuttu monin paikoin. On huomioitava se, että kunnostuksissa päästiin vauhtiin vasta 70-luvun jäkeen kun uittosääntö oli kumottu. Eli verrattain uusi homma on kyseessä. Tietoa ja taitoa on karttunut vuosien varrella ja nyt korjaillaan tehtyjä kämmejä, kuten Kermallakin kunnostetaan kunnostettua.

Kunnostuksen tuloksellisuuden seurannassa tulee olla kärsivällinen. Kosken toipuminen mylläyksestä voi viedä vuosia, jopa kymmeniä. Tosin monin paikoin hyviä, jopa loistavia, tuloksia on saatu välittömästi. Virheitä on tehty ja niistä tulee ottaa oppia sekä toimia parhaan saatavilla olevan tiedon mukaan.

Lisäksi pitäisi tarkastella istutustoimintaa eri ajanjaksoina, koska sinunkin kotiseudulla jokien taimenpitoisuus on ollut vuosikymmeniä suoraan verrannollinen istusmääriin. Tähän pyritään kunnostuksilla saamaan muutos.

Jokireittien entistämisessä on yksi pulma, jota ei oikein ole otettu huomioon: jokien vesien laatu ei enää ole samanlainen kuin vaikka ennen uittoperkauksia lähes (jopa yli) sata vuotta sitten.

Uittoperkaukset ovat kiistatta yksi suurimista syistä lohikalakantojen heikkoon tilaan. Muita ovat patoaminen ja mainitsemasi vesien likaantuminen. Itse näen likaantumisen ehkä pienimpänä pahana. Omakohtaisetkin kokemukset ovat minulle osoittaneet, että taimen, lohi ja harjus elävät uskomattoman paskaisissa vesissä ja voivat paksusti. Jos happea riittä ja lisääntymis alueet eivät liety umpeen, niin hyvin näyttävät voivan. Toki raja tulee jossain vastaan.

Nyt menee jo vahvasti sivuraiteille. Pahoittelut siitä

-Matti

[jorge]

Mie otin Karvianjoen esimerkiksi, koska se on melojapiireissäkin tuttu tapaus. Itselläni ei ole osaa eikä arpaa sen suunnan touhuihin. Ja sano vaan julkisesti enemmän. Virkamiehet ovat (ollaan) veronmaksajien palkollisia ja kyllä niitä saa arvostella

No käytännössä kaikki kalataloudelliset kunnostukset ovat pilanneet melontamahdollisuuden kesävedellä (itse tulkitsen sen eri asiaksi kun alivirtaama, alivirtaama on mielestäni kun on ollut kuivaa pitkään, olenko sielläpäinkään omassa tulkinnassani?).

Lähinnä omaa sydäntäni on Lempäälän Herralankosken purku-uoma. Siitä luvattiin läpimelottava ja luultavasti läpisoudettava paikka, ja tämän lupauksen kuulivat alueen kanoottivuokraajat, melontayrittäjät, kunnan ihmiset sekä ehdittiin jopa kirjoittaa Pirkanmaan melontareittioppaaseen. Lempäälässä oli ennen pursiseuran kilpailu jossa vanhaa siltarumpua pitkin mentiin jopa soutuveneillä läpi. Eivät tainneet suunnittelijat tietää mikä on "box weir" kun sellaisen tekivät. Sitä pidetään yhtenä vaarallisimpana rakenteena jos sinne ihminen uimasilleen joutuu.

Tässä muutamat kuvat ennen ja jälkeen.
http://www.vihuri.info/forum/index.php?topic=240.0

En jaksa kirjoittaa, lainaan:
http://www.river-swimming.co.uk/safety2.htm
- kannattaa siis lukea "Weirs" -kohta.

Minä mieluummin kunnostuksissa näkisin jotain tällaista weir:n sijaan eli oikeiden ammattilaisten suunnittelemia paikkoja eikä wanna-be-ammattilaisten:
http://wwparks.com/dam_projects.html
http://wwparks.com/in_stream_parks.html
- Myös melojat tarjosivat TE:lle ilmaista simulaatiota Herralankoskesta mikäli piiristukset saadaan. Ei ole kuulunut ja emaileihin sekä soittopyyntöihin ei vastata.
- Näin olisi voinut tietokoneella (virtaussimulaation ammattilaiset olisivat tehneet) tutkia mitä tapahtuu jos box weir:n vain täyttäisi kivillä. Eli mitä pitää tehdä että stoppari tulee betonin taakse ettei betoniränniin jäädä ikuisuudeksi pyörimään ja silti vaadittu veden läpäisy toteutuisi.

Se Lempäälästä. Samoin muut kunnostukset Tarpianjoella, Aurejoella ja Virroilla Kituskosket. Teräviä terästappeja vedessä, liian kivisiä retkeilykalustolle (lasikuitu) ja ei selkeitä linjoja laskea kesävesillä. Kivet saattavat olla teräväsärmäistä räjäytyskiveä jne.

Ongelmat jatkuvat muiden TE-keskusten alueelle. Lestijoki taitaa nyt viimeisimpänä tulla mulle mieleen. Tehtiin 1. kunnostus kaloille ja 2. kunnostus melojille. Case Heinävesi tulee mieleen. Eli kannattaisiko kunnostusohjeistusta vähän miettiä, tästä enemmän viestini lopussa.

Mitä tarkoitat kauttakulkuoikeudella? Ilmeisesti jokamiehenoikeuksia? Sehän oikeuttaa liikkumaan vesistössä, mutta ei toki edellytä veneväyliä kaikkiin jokivesiin.

Juuri jokamiehen oikeutta ja vesilain 1961/264 pykäliä yhdistettynä. Mielenkiintoinen kommentti jokamiehen oikeuksiin sinulla noista veneväylistä. Lainaanpa vesilakia ettei ihmisten tarvitse itse etsiä.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610264
Käytön yleiset rajoitukset
12 §

Joessa on syvimmällä kohdalla valtaväylä veden vapaata juoksua, kulkemista, puutavaran uittoa ja kalan kulkua varten.

Valtaväylänä on kolmannes keskivedenkorkeuden mukaisesta vesistön leveydestä, kuitenkin niin, että milloin vesistössä yleisesti harjoitetaan liikennettä tahi uittoa, valtaväylän leveys on vähintään seitsemän metriä. Ympäristölupavirasto voi, jos tärkeät syyt vaativat, hakemuksesta määrätä valtaväylän leveämmäksi tai kapeammaksi sekä sen sijainnin muuallekin kuin edellä on sanottu. (4.2.2000/88 )

Valtaväylää älköön, ellei tässä laissa olevista tai erikseen annetuista säännöksistä muuta johdu, tai siihen ole saatu ympäristölupaviraston lupaa, rakentamalla suljettako tai supistettako, älköönkä väylään myöskään asetettako sen käyttämistä vaikeuttavaa laitetta tai muuta tilapäistä estettä. (4.2.2000/88 )

Kysymys valtaväylän sijainnista ja leveydestä voidaan saattaa hakemuksella ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. (4.2.2000/88 )

14 §

Milloin vesistössä on yleinen kulku- tai uittoväylä, on sen sulkemisesta voimassa, mitä tämän luvun 12 §:n 3 momentissa säädetään.

(Disclaimer - oletan että finlex ajantasa-sivu palauttaa voimassa olevan lain, jossa uittosäädökset sun muut on korjattu. Mikäli näin ei ole niin pahoittelen vanhan lain lainausta ja kiroilen kuin siili tota finlex-sivustoa)

Toki tohon vielä jää porsaanreikä että ympäristölupavirasto voi sallia valtaväylän tukkimisen. Ja oma lakiamatööri-tulkintani on että haulikolla kiveäminen on tätä valtaväylän sulkemista.

(ihan vain pieni yleistys - lähinnä tartuin vielä kiinni siihen ettei joissa laskuväylää tarvitse olla)
Mutta mielenkiintoinen tulkinta teillä RKTL:ssä on, kuinka siis minä ymmärsin omien silmälasieni läpi. Että valtaväylään kannattaa aina kajota, menee se läpi kuitenkin virastoissa jos kukaan ei huomaa valittaa.

Sen takia Karvianjoen huomautuksessa on esitetty toive muuttaa lupaprosessia, että ympäristöluvan hakijat ottaisivat suoraan yhteyden Kanoottiliittoon. Siellä on koskiluokittelijoita, jotka "virkansa" puolesta voivat jo suunnitteluvaiheessa osallistua suunnitteluun, että kunnostus saadaan tehtyä kerralla ja myös vesistön muut käyttäjät ovat tyytyväisiä. KaitsuH:n mainitsemat kaivuriyrittäjät eivät välttämättä tykkää.

Ymmärrän kyllä ettei luvanhakijat voi yksitellen käydä ovikellossa pimputtelemassa että olisitko kiinnostunut. Mutta kyllä valtakunnalliselle kattojärjestölle voisi tiedottaa. Itse olen yrittänyt innostaa melojia seuraamaan ympäristölupahakemuksia, ja mikäli joki/koskialueisiin haetaan lupaa, niin tiedottaa siitä kanoottiliittoon diaarinumeron kera. Juuri tätä kuuluttamaasi kansalaisaktiivisuutta.

Mutta kiitos MattiV sinulle kun rohkeasti tulit tänne Melontafoorumille juttelemaan!

[MattiV]

No käytännössä kaikki kalataloudelliset kunnostukset ovat pilanneet melontamahdollisuuden kesävedellä (itse tulkitsen sen eri asiaksi kun alivirtaama, alivirtaama on mielestäni kun on ollut kuivaa pitkään, olenko sielläpäinkään omassa tulkinnassani?).

Alivirtaama ja kesävesi ovat eri asioita. Olet varmasti ihan oikeilla jäljillä.

Et varmaan tarkoita isoimpia vesiä? Ja onhan monissa kunnostuksissa jätetty veneväylä, joka on valitettavasti vienyt hankkeen kalataloudelliset hyödyt nollaan tai ainakin lähelle. Itse näen asian niin, että jos suoritetaan kalataloudellinen kunnostus, niin sillä pitää olla todellista hyötyä. Tällöin monissa kohteissa vähällä vedellä melominen on todellakin mahdotonta. Itse asetan luontoarvot tässä asiassa harrastustoiminnan edelle, kuten varmaan olet jo aiemmin huomannut. Huom! En silti ole viherintoilija Enkä myöskään ole tuomitsemassa sinua, jos ajattelet päinvastaisella tavalla. Niinhän se menee, että jokainen ajaa omaa asiaansa.

Minä mieluummin kunnostuksissa näkisin jotain tällaista weir:n sijaan eli oikeiden ammattilaisten suunnittelemia paikkoja eikä wanna-be-ammattilaisten:

Vai wanna-be-ammattilaiset No joo, eiköhän sellaisia virkamiehiä löydy, joiden ego ei kestä mennä kysymään ulkopuolisilta neuvoa. Kala-asiat on, tai ainakin tulee olla, hallussa kalataloudellisia kunnostuksia toteuttavilla, mutta mainitsemasi melontaan liittyvät tekijät voivat olla täysin hakusessa, vaikka veden kulku olisi miten hyvin pääkoppaan sisäistetty. Mitäpä tähän voi sanoa? Toivottavasti saatte äänenne kuuluviin ja se myös kohtuulisuuden rajoissa huomioidaan.

Juuri jokamiehen oikeutta ja vesilain 1961/264 pykäliä yhdistettynä. Mielenkiintoinen kommentti jokamiehen oikeuksiin sinulla noista veneväylistä. Lainaanpa vesilakia ettei ihmisten tarvitse itse etsiä.

Ympäristölupavirasto voi, jos tärkeät syyt vaativat, hakemuksesta määrätä valtaväylän leveämmäksi tai kapeammaksi sekä sen sijainnin muuallekin kuin edellä on sanottu. (4.2.2000/88 )

Valtaväylää älköön, ellei tässä laissa olevista tai erikseen annetuista säännöksistä muuta johdu, tai siihen ole saatu ympäristölupaviraston lupaa, rakentamalla suljettako tai supistettako, älköönkä väylään myöskään asetettako sen käyttämistä vaikeuttavaa laitetta tai muuta tilapäistä estettä. (4.2.2000/88 )




Toki tohon vielä jää porsaanreikä että ympäristölupavirasto voi sallia valtaväylän tukkimisen. Ja oma lakiamatööri-tulkintani on että haulikolla kiveäminen on tätä valtaväylän sulkemista.

Ei se ole porsaanreikä. Tai itseasiassa riippuu siitä, kuka asiaa tarkastelee. Itse näen tuon juuri sellaisena pykälänä, joka mahdollistaa kalastoa oikeasti hyödyttävät kunnostukset.

Mutta enempää minun lakitiedoilla ei kannata asiasta vääntää, koska asiathan menevät lopulta niin, miten KHO lakia tulkitsee. Yksittäisten pykälien perusteella ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jos luet vaikkapa kalastuslain ensimmäisen pykälän, niin ymmärrät yskän. Harvassa on paikat, jossa sitä noudatetaan.

Mutta mielenkiintoinen tulkinta teillä RKTL:ssä on, kuinka siis minä ymmärsin omien silmälasieni läpi. Että valtaväylään kannattaa aina kajota, menee se läpi kuitenkin virastoissa jos kukaan ei huomaa valittaa.

Ymmärsit väärin. Ensiksi pitää huomauttaa, että edustan nyt vain ja ainoastaan itseäni. Rktl ei paljoa kunnostuksien kanssa puljaile, etenkään niiden toteuttamisprosesseissa. Tutkimuslaitos tutkii ja ja tuottaa tietoa.

Omat kokemukseni kunnostusasioista olen saanut muista "firmoista".

Miun mielestä valtaväylän voi jättää isompiin kohteisiin, kuten vaikkapa Kermaan. Ongelmia syntyy pienissä joissa, jos kulun tulee olla mahdollista läpi vuoden.

Sen takia Karvianjoen huomautuksessa on esitetty toive muuttaa lupaprosessia, että ympäristöluvan hakijat ottaisivat suoraan yhteyden Kanoottiliittoon.

Mutta kyllä valtakunnalliselle kattojärjestölle voisi tiedottaa.

Niin, ei kai tuo mahdotonta olisi. Itse olen tosin hyvin epäilevällä kannalla, koska ne joita asia koskettaa vielä enemmän, joutuvat olemaan aktiivisia tullakseen kuulluiksi. En tiedä, mutta luulen, että nykysysteemi on tehty nopeuttamaan prosessia. Jos jokaiseen kiinteistön omistajaan ja päälle vielä muihin tahoihin pitäisi olla yksitellen yhteydessä, niin byrokratian jo nyt hitaat rattaat jämähtäisivät.

Itse olen yrittänyt innostaa melojia seuraamaan ympäristölupahakemuksia, ja mikäli joki/koskialueisiin haetaan lupaa, niin tiedottaa siitä kanoottiliittoon diaarinumeron kera. Juuri tätä kuuluttamaasi kansalaisaktiivisuutta.

Kansalaisaktiivisuus alkaa nykypäivänä olemaan synonyymi nettiadressin kuittamiselle

Mutta kiitos MattiV sinulle kun rohkeasti tulit tänne Melontafoorumille juttelemaan!

Ei mitään. Itselleni on tullut jo nyt paljon uutta tietoa melontatouhusta ja sen tarpeista. Haluan vielä tähdentää, että olen täällä yksityishenkilönä, enkä edusta mitään laitosta tai tuo sen kantoja esiin kirjoituksillani.

Mitä todennäköisimmin tulen jo ensi kesänä palaamaan virtavesikunnostusten pariin ja ehkä osaan katsoa asioita hieman uudelta kantilta. Tosin pienten kohteiden alivirtaamille en veneväyliä tule jättämään Pientä uhoa

[juhahujanen]

Ensinnäkin. Minua ei ole koskaan melojat koskella häirinneet, eikä melojia ole Kermallakaan ollut kertaakaan niinä harvoina kertoina, joina Kermalla olen kalastellut. Ymmärrän kuitenkin niiden kaukaa kalalle tulleiden kalamiesten turhautumisen, kun koskessa yhdellä pienellä alueella pörrää kajakki siten., että kalastaminen estyy.

Kuten täällä on monesti todettu ainakin kauttakulku kuuluu jokamiehen oikeuksiin. Mutta sitten virallisten tapahtumien järjestäminen tuskin enää kuulluu, jos asia viedään oikeudessa viimeiseen asti. Tarvitaanhan erilaisille kilpailuille maastossakin luvat, vaikka maastossa liikkuminen yksityishenkilänä lupaa ei vaadikaan. (vertaa isot suunnistuskisat ym tapahtumat)

Ja koska melonta häiritsee kalastusta ja siten osakaskunalta jää tuloja saamatta voidaan kenties melontaa rajoittaa jo täälläkin lainattujen lakitekstien mukaan.
Näin perhokalastajana tämä kuitenkin tuntuu pieneltä ongelmalta. Kesähelteillä kalat aktiivisia pääosin ilta/yöaikaan ja sopimalla varmaan molempia osapuolia tyydyttävät säännöt koskelle saadaan. Keväisin ja juuri ennen rauhoitusta kala on aktiivinen päivälläkin ja juuri tällöin saattaa yksittäisiä kalamiehiä tulla kaukaakin hakemaan näille reittikoskille sitä mahdollisuutta siihen isoon kalaan. tällöin jos koko päivä koskessa kolutaan, ei varmaan asia mielytä kalastajaa.

Ja jos ja kun jotkut vuorottelut sovitaan pitää melojien kenties olla valmis hieman maksamaan koskella käytetystä ajasta. Sillä onhan selvä, että jos osakaskunta sopii, että 2-3 päivää viikossa koskella on melojat eivätkä kalastajat, niin lupamyynti pienenee entisestään ja olipa harrastus sitten kalastus tai melonta, niin vesialueen omistajan tuloja haittaavaa toimintaa ei minulla eikä kellään muullakaan ole ole milestäni oikeus harjoittaa.

[ONY]

Kesällähän ei ongelmaa muutenkaan esim. kemalla synny, koska vesi "loppuu" melonnan kannalta ja melojien ei tee mieli mennä kiviä kolistelemaan koskee. Tilanjako tulee siis varsinkin keväisin eteen, kun koskissa on paras virtaama freestylemelontaan ja kalat on yhtaikaa siellä nousemassa.
Kerma on vielä siitä ongelmallinen paikka, ettei ala-aaltoon pääse rannalta käsin muuten kuin laskemalla koko kosken läpi. Jossain toisessa koskessa riittäisi, että lähtee muutama metri aallon yläpuolelta, mutta kermalla on se pieni sivu-uoma joka estää tämän toiminnan. Toki ihan alhaalta pääsee lossailemaan kivien taustoja ylös takaisin aaltoon, mutta akanvirrat ovat niin pieniä, että aloittelijoiden täytyy yleensä kantaa kajakki ylävirtaan ja laskea sieltä takaisin, jos eivät aallosta tippumisen jälkeen pääse akanvirtaan heti.
Itse en haluaisi mitään tiettyjä päiviä melontaan ja kalastukseen. Ainakaan ei tälläistä, ettei kalastamaan saisi tulla, jos melojat on paikalla koska ei kalastajat meitä haittaa paljoakaan. Toimiva systeemi voisi olla jokin nettikalenteri, johon melojat voisivat ilmoittaa koska tulevat melomaan ja kalamiehet joita melonta häiritsee eivät tällöin tulisi turhaan kiroilemaan rannalle.
Toisaalta toinen parannus voisi olla jonkinlaisen sillan teko sen sivu-uoman toiselle puolelle ja siihen laitu vähän niin kuin konnekoskella on. Tai sitten akanvirran muokkaus sellaiseksi, että aloittelijat pääsisivät tulemaan ilman kantamista ylös.
Kilpailuista sanon yleisellä tasolla, että niille on haettu lähes poikkeuksetta lupa vesialueen omistajalta. En ole järjestämässä Kermankosken kisoja, joten en heidän luvistaan tiedä mutta lupien hakeminen on ollut yleinen käytäntö kisoja järjestäessä.
Lopuksi vielä laitan linkin kuinka eilen melonta sujui kermankoskella ilman, että yhtään kalastajaa näkyi:
http://www.vimeo.com/3805913

Ps: Haluaisin ainakin henkilökohtaisesti päästä johonkin ratkaisuun tässä asiassa.

[Antti]

Täytyy sen verran sanoa että se fiilis olisi suotavaa jokaiselle kommentoijalle kun ajaa 200-300km, maksaa kalastusluvat ja toteaa että turha reissu, kun on kajaakkikisat tai ihan mikä tahansa härdelli on pystyssä. Vähintä mitä melojat voisi tehdä, edes ilmoittaa asiasta kosken ilmoitustaululle ja luvanmyyjille. Niin asiaa voisi tiedustella ennen kalastuksen aloittamista.

Vesiliikennelaki 463/1996
2 luku, Vesillä liikkujaa koskevat säännökset
5§, Vesillä liikkujaa koskevat yleiset velvollisuudet
Jokaisen vesillä vesikulkuneuvolla liikkuvan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta ja toimittava siten, ettei hän ilman pakottavaa syytä vaikeuta tai häiritse muiden liikkumista vesillä eikä aiheuta vaaraa tai vahinkoa muille taikka vaaraa tai merkittävää tai tarpeetonta haittaa tai häiriötä luonnolle tai muulle ympäristölle, kalastukselle, yleiselle luonnon virkistyskäytölle tai muulle yleiselle tai yksityiselle edulle.
Vesikulkuneuvon kuljettajan on noudatettava vesiliikenteen liikennesääntöjä ja vesiliikennemerkeillä tai valo-opasteilla ilmaistuja määräyksiä, kieltoja ja rajoituksia.
Vesillä liikkuja on oikeutettu käyttämään ranta-alueita lepoon ja virkistäytymiseen siellä, missä liikkuminenkin on sallittu. Maihinnousu saattaa olla kielletty mm. luonnonsuojelualueilla lintujen pesimisaikaan. Vaikka suoranaista kieltoa ei olisikaan, tulisi liikkumista välttää lintujen pesimä- ja oleskelualueilla kuten lintuvesillä ja ulkosaarilla.

Vesilaki 1264/1961, 1 Luku 24 §.
Jokaisella on oikeus, välttäen tarpeetonta häiriön aiheuttamista, kulkea vesistössä missä se on avoinna. Vesistö katsotaan avoimeksi, jos sitä laillisen oikeuden perusteella ei ole suljettu. Mitä edellä on sanottu kulkemisesta vesistössä, koskee vastaavasti kulkemista jäällä.
Vesistössä kulkevalla on myös lupa käyttää vierasta vesialuetta tilapäisenä ankkuroimispaikkana, mikäli siitä ei aiheudu toiselle sanottavaa haittaa tahi häiriötä.
Kulku- ja oleskeluoikeuden käyttämisestä ei saa aiheutua tarpeetonta häiriötä. Moottoriveneellä ajoa tulisi välttää pehmeäpohjaisissa, matalissa, kalojen kudun kannalta tärkeissä lahdissa. Kalanpyydykset sekä veneestä ja rannalta kalastavat on kierrettävä riittävän kaukaa, jotta kalastusta ei haitattaisi. Häiritsevä jatkuva ajaminen meluisalla moottoriveneellä (mm. vesihiihtäminen, vesiskootterilla ajaminen) asutun rannan läheisyydessä on kielletty.

[Antti]

Tämän päiväisestä Savon Sanomista lainattu:

Heinävesi

Vuokko Viljakka

Koskimelontakisa on tarkoitus järjestää 6.6. uuden Kerman Kuohut -kesätapahtuman yhteydessä.

Melojat ja kosken kalastusvesiä hallinnoiva osakaskunta vääntävät kättä siitä, pitääkö kilpailulle olla lupa. Melojat vetoavat jokamiehen oikeuteen ja ovat sitä mieltä, ettei lupaa tarvita. Osakaskunta pitää puolestaan tiukasti kiinni siitä, ettei kisoja pidetä ilman lupaa.

Oikeus liikkua koskissa on säädetty vesilaissa. Viranomaisilla on asiassa hallintavalta ja siksi kuka tahansa ei voi voi rajoittaa koskissa liikkumista. Osakaskunta voi tosin hakea ympäristökeskukselta rajoituksia kosken vesiliikenteeseen.

Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousasiantuntijalla, Seppo Reposella on käsitys:

Järjestettyyn toimintaa täytyy aina olla vesialueen haltijan lupa. Melojien pitäisi siis hakea lupaa kilpailuun osakaskunnalta.

Pelisäännöt on saatava takaisin. Tämä on kalastuskunnalle myös taloudellinen kysymys. Olemme joutuneet antamaan viime vuosina ilmaiseksi huomatavan määrän uusia lupia melojien häiritsemille kalastajille. Kalastuslupien määrä on laskenut neljässä vuodessa 1 600 luvasta 1 200 lupaan, puheenjohtaja kertoo.