Se Heljän ruhje oli aika kolee, niinkuin nuoriso sanois! Sillä saa ainaskin kaks Kohinan uintipistettä.
Tiedättehän, että ellei kohinalainen saa kaudessa neljää uintipistettä, tulee kauhea rangaistus, joutuu näet ostamaan 7 euron hintaisen kilpailuiisenssin.
p.s. Siis ruhje oli kasvoissa, ei jossain muualla!
Antti johtaa uintikilpailua?
Valvojat: mikktaho, AnttiP, ville
Hei rakas uintipäiväkirja. Anteeksi, etten ole vähän aikaan kirjoittanut. Se johtuu siitä, että en ole melonut sitten syksyn. Paitsi hallissa. Ja uimahallissahan ei saa uida. Paitsi uimarit.
Noh, aloitin sitten tänään ulkomelontakauden Vanhiksella. Ja heti perään (noin 50 m) alkoi myös ulkouintikausi. Ajattele mikä yhteensattuma. Aika jännää!
Tulla rymistelin nuppi kölinä parikymmentä metriä kunnes S-mutkan jälkeisessä altaassa kyllästyin ja poistuin aluksesta. Ihan lelliä kuten lapset sanovat. Eipä tarvitse enää tätäkään pelätä, ei sattunut yhtään.
Tovin uiskenneltuani pitkästyin jälleen ja hyppäsin Jukan pakkarille. Tästä alkaa tulla tapa. Ja edelleen tavan mukaan Raisa keräsi releeni Vanhankaupungin lahdelta. Mela oli melkein Kulosaaren kasinon rannassa.
Hei sitten rakas uintipäiväkirja. En ehdi vähään aikaan kirjoittaa, sillä laitan alamäkisukset jalkaan ja ajan Lappiin jatkamaan talviurheilukautta. Mutta lupaan kirjoittaa tänä kesänä mahdollisimman paljon. (Vaikka Aku aina ilkkuukin minun kirjoitusharrastusta.)
Noh, aloitin sitten tänään ulkomelontakauden Vanhiksella. Ja heti perään (noin 50 m) alkoi myös ulkouintikausi. Ajattele mikä yhteensattuma. Aika jännää!
Tulla rymistelin nuppi kölinä parikymmentä metriä kunnes S-mutkan jälkeisessä altaassa kyllästyin ja poistuin aluksesta. Ihan lelliä kuten lapset sanovat. Eipä tarvitse enää tätäkään pelätä, ei sattunut yhtään.
Tovin uiskenneltuani pitkästyin jälleen ja hyppäsin Jukan pakkarille. Tästä alkaa tulla tapa. Ja edelleen tavan mukaan Raisa keräsi releeni Vanhankaupungin lahdelta. Mela oli melkein Kulosaaren kasinon rannassa.
Hei sitten rakas uintipäiväkirja. En ehdi vähään aikaan kirjoittaa, sillä laitan alamäkisukset jalkaan ja ajan Lappiin jatkamaan talviurheilukautta. Mutta lupaan kirjoittaa tänä kesänä mahdollisimman paljon. (Vaikka Aku aina ilkkuukin minun kirjoitusharrastusta.)
Nukarin luiska ei pettänyt ja otti omansa. Stoppari imaisi minut takaisin. Sivusurffissa en kauaa viihtynyt, kun melomalla poispääsy näytti toivottomalta. Eikun uimaan raikkaasti poreilevaan veteen. Siitä tulikin aika hurlumhei. Aikani vauhdikkaasti pinnan alla pyörittyäni osui köysi käteeni. Siinä sitten odottelin, että Jouni ja Rostislav vetäisivät minut rantaan. Helppoa se ei ollut ja miehet saivat lopulta nostaa minut liiveistä rantapenkalle. En suosittele.
Uintikauden avauksesta taitaa olla skaba Heljän ja mun kesken, mulla vaan raportointi laahaa jäljessä. Eli 16.4. tuossa neljän tienoilla iltapäivällä totesin Tavignanon vedet Korsikalla niin houkutteleviksi että päätin piipahtaa tursaan tarhaan. Päätöstä joudutti sisäänpäin kallistuva kallioseinä joenmutkan ulkokaarteessa, jota piti käydä ihan vierestä ihailemassa ensin vedenpinnan ylä- ja heti perään myös alapuolelta, jälkimmäistä vielä oikein huolella.
Pitää se kait minunkin tunnustaa: 28.4. torstai iltasella tuli uipastua Hirviököskella siellä pikku sivuvirrassa kaikenlaisen koheltamisen seurauksena. Ensin pyörre haukkasi perän, siitä ympäri pyörteeseen ja polvi irti tuesta - pitää topata kajakkia enemmän - mutta hieno havainto: aukkopeiton saa auki hanskat kädessä 
Riikka
Riikka
Jaahas. Täytynee päivitellä tänne oma kroolaussuoritus ennen kuin joku muu ehtii. Meloskeltiin eilen Kattilan Hevosenkengässä ja yritin kakkosaaltoon ilman että tarvisi mennä honton kautta. Virta lähti imemään kuitenkin stopparia kohti ja päätin siiten ajautua sinne poikittain. Kaatuuhan siinä. Kun eskimot ei möyhyssä oikein nousseet, päätin sitten kokeilla kuivapuvun toimivuutta tositilanteessa -ei valittamista. Ja reskutusporukkaakin oli hyvin akanvirrassa ihmettelemässäoolaustani. :